Saimaan rannoilla

Herätyskellot oli asetettu soimaan klo 9.30. Suunnitelmana oli päästä polkemaan kahteentoista mennessä, jotta ehtisimme käydä Rastinniemessä ennen klo 15 lähtevää lauttaa. Retkeillessä menee yllättävän paljon aikaa arkisten asioiden suorittamiseen. Leirin purun ja aamupalan syömisen jälkeen olimme lähtövalmiit kello 12.01. Ennen pyörän selkään hyppäämistä päätimme pitää vielä muutamam minuutin verryttelyn ja hieman aktivoida lihaksia tulevaan koitokseen. Eilinen 70 km pyörän selässä tuntui kolotuksena kehossa.

Sitten kohti Rastinniemeä. Tie oli mukavan mutkittelevaa ja matkalla pääsimme ihailemaan kauniita Saimaan maisemia. Matkamme kulki jääkauden tuottamaa toista salpausselkää pitkin. Välillä paistoi aurinko ja välillä satoi vettä. Matkan varrella oli myös lyhyt lossikuljetus.

Lossikuljetus saapuu.
Kolme minuuttia ennen sateen alkua.

Pääsimme puolessatoista tunnissa Lauttapaikalle, jonka vierestä lähti hiekkatie Rastinniemelle. Meillä olisi vielä puolitoista tuntia aikaa ennen lautan lähtöä. Hiekkatietä oli kuitenkin 4 kilometriä suuntaansa. Jeremi keksi, että jättäisimme suurimman osan tavaroista metsään piiloon. Täydellä varustuksella emme ehtisi polkea hiekkatietä edes takaisin. Piilotimme tavarat ja suuntasimme hiekkatietä pitkin Rastinniemen rannalle. Hiekkatien uurteet tärisyttivät paikoin hurjasti. Päästyämme perille ilma oli lämmin ja aurinko paistoi. Aaro ja Jeremi pulahtivat uimaan. Kiviranta tuntui hassulta jaloissa ja uimaan meno oli aluksi pientä tasapainoilua.

Rastinniemessä Saimaan kauneutta parhaimmillaan.
Salpausselän historiallista kerrostumaa vuosituhansien takaa.
Vesi oli uskomattoman kirkasta.

Takaisin piti lähteä suhtellisen pian ja porhalsimme hiekkatietä ehtiäksemme Kyläniemen ja Sarviniemen väliä kulkevaan lauttaan, joka kulkee vain kerran päivässä. Haimme tavarat metsästä ja olimme lautalla muutama minuutti ennen sen lähtöä. Lautalla oli monta pyörämatkailijaa. Työntekijät olivat mukavia ja sanoivat leikkimielisesti, ettei lautta lähde liikkeelle ennen kuin kioskista on ostettu jotain. Tämä oli oiva tilaisuus saada jäätelöt käteen. Aaro jutteli matkalla kahden pyöräretkeilijän kanssa. Juttelun lomassa paljastui, että toinen matkailija oli seurustellut Aaron työkaverin tyttären kanssa. Pieni on maailma. Lautalta ihailimme rantoja ja paistattelimme auringossa. Lauttamatka kesti puoli tuntia.

Lämminhenkinen lauttakuljetus.
Pitkään himoittua Kokista ja Saimaan maisemia.
Rastinniemen kärki näytti parhaita puoliaan myös veneestä käsin.

Sarvinniemessä vuorossa oli lounas. Jeremi oli ennakkon katsonut hienon ruoantekopaikan Sarvinniemen kärjen läheltä. Hakeuduimme tuulen suojaan ja söimme tomaattista papupastaa. Teimme yhdessä suunnitelmaa ja päätimme ajaa vielä tämän päivän aikana Päihänniemen rannalle yöksi. Yhteistuumin päätimme, että pyöräilemme pidemmän reitin, jotta pääsemme vielä kauppaan tekemään ruokatäydennyksiä. Matkaa olisi yhteensä vielä edessä 44 kilometria.

Sarviniemen virkistysalue.
Pyörät odottavat ajajiansa.

Pyöräily Taipalsaaren S-markettiin meinasi viedä matkailijoiden uskon itseen. Moni asia oli meitä vastaan. Tie oli todella mäkistä, päällyste huonossa kunnossa ja vastatuuli oli kova. Edellisen päivän pyöräily tuntui vielä jaloissa. Hitaasti mutta varmasti matka kuitenin eteni. Kauppareissun jälkeen voimat alkoivat olla lopussa, eikä wienermunkeistakaan meinannut olla matkailijoille apua. Kello oli jo puoli yhdeksän ja matkaa rannalle oli vielä 22 kilometria. Aaro joutui asettelemaan vielä pyörälaukut uudestaan, koska ne meinasivat välillä heilua pinnojen väliin. Seuraavalle reissulle kiinteä tarakka Aarolle, kiitos.

Aurinko ja ukkonen tarjoili upeita kontrasteja.
Puolustusvoimien toiminta oli läsnä. Harmi ettei meille tullut mutkassa vastaan.

Päivän viimeiset kilometrit menivät yllättävän kevyesti ja Päihänniemen hiekkatielle päästyä fiilikset olivat korkealla. Leiri nousi rannalle tottunein liikkein. Iltapalan jälkeen uni tuli nopeasti. Kahteen päivään pyöräilyä oli kertynyt jo yli 140 kilometrin verran. Launtaina olisi ansaittu lepopäivä rannalla.

-Aaro

Laukut täynnä ruokaa.
Toijansiltaa hallussa pitäneet lokit väistyivät viime metreillä.
Advertisement
Normaali

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s